Index: Finnish 1938

1 Kings 20

[1]
[2]
[3]
[4]
[5]
[6]
[7]
[8]
[9]
[10]
[11]
[12]
[13]
[14]
[15]
[16]
[17]
[18]
[19]
[20]
[21]
[22]

20:1 Ja Benhadad, Aramin kuningas, kokosi kaiken sotajoukkonsa. Hänellä oli mukanaan kolmekymmentä kaksi kuningasta sekä hevosia ja sotavaunuja. Ja hän meni ja piiritti Samariaa ja ryhtyi taisteluun sitä vastaan.

20:2 Ja hän lähetti sanansaattajat kaupunkiin Ahabin, Israelin kuninkaan, luo

20:3 ja käski sanoa hänelle: “Näin sanoo Benhadad: `Sinun hopeasi ja kultasi ovat minun, ja sinun kauneimmat vaimosi ja lapsesi ovat myöskin minun`”.

20:4 Israelin kuningas vastasi ja sanoi: “Niinkuin sinä olet sanonut, herrani, kuningas, minä olen sinun, minä ja kaikki, mitä minulla on”.

20:5 Mutta sanansaattajat tulivat takaisin ja sanoivat: “Näin sanoo Benhadad: `Minä olen lähettänyt sinulle tämän sanan: Anna minulle hopeasi ja kultasi, vaimosi ja lapsesi.

20:6 Totisesti minä lähetän huomenna tähän aikaan palvelijani sinun luoksesi tutkimaan sinun taloasi ja sinun palvelijaisi taloja; ja kaiken, mikä on sinun silmiesi ihastus, he ottavat haltuunsa ja vievät.`”

20:7 Silloin Israelin kuningas kutsui kaikki maan vanhimmat ja sanoi: “Ymmärtäkää ja nähkää, että hän hankkii meille onnettomuutta; sillä kun hän lähetti vaatimaan minulta vaimojani ja lapsiani, hopeatani ja kultaani, en minä niitä häneltä kieltänyt”.

20:8 Kaikki vanhimmat ja kaikki kansa sanoivat hänelle: “Älä kuule häntä äläkä suostu”.

20:9 Niin hän sanoi Benhadadin sanansaattajille: “Sanokaa herralleni, kuninkaalle: `Kaiken, mitä sinä ensi kerralla käskit palvelijasi tehdä, minä teen; mutta tätä minä en voi tehdä`”. Ja sanansaattajat menivät ja veivät tämän vastauksen hänelle.

20:10 Niin Benhadad lähetti hänelle sanan: “Jumalat rangaiskoot minua nyt ja vasta, jos Samarian tomu riittää täyttämään kaiken sen väen kourat, joka minua seuraa”.

20:11 Mutta Israelin kuningas vastasi ja sanoi: “Sanokaa hänelle: `Älköön se, joka vyöttäytyy miekkaan, kerskatko niinkuin se, joka sen riisuu`”.

20:12 Kun hän, juodessaan kuninkaitten kanssa lehtimajoissa, kuuli tämän vastauksen, sanoi hän palvelijoilleen: “Piiritys käyntiin!” Ja he panivat piirityksen käyntiin kaupunkia vastaan.

20:13 Ja katso, eräs profeetta astui Ahabin, Israelin kuninkaan, eteen ja sanoi: “Näin sanoo Herra: Näetkö kaiken tuon suuren lauman? Katso, minä annan sen tänä päivänä sinun käsiisi, että sinä tulisit tietämään, että minä olen Herra.”

20:14 Ahab kysyi: “Kenen avulla?” Hän vastasi: “Näin sanoo Herra: Maaherrain palvelijoitten avulla”. Ahab kysyi vielä: “Kuka alottaa taistelun?” Hän vastasi: “Sinä”.

20:15 Niin hän katsasti herrain palvelijat, ja niitä oli kaksisataa kolmekymmentä kaksi. Niitten jälkeen hän katsasti kaiken väen, kaikki israelilaiset, joita oli seitsemäntuhatta.

20:16 Ja he tekivät hyökkäyksen puolenpäivän aikana, kun Benhadad oli juovuksissa ja joi lehtimajoissa, hän ja ne kolmekymmentä kaksi kuningasta, jotka olivat tulleet hänen avuksensa.

20:17 Maaherrain palvelijat hyökkäsivät ensimmäisinä. Silloin Benhadad lähetti tiedustelemaan, ja hänelle ilmoitettiin: “Miehiä on lähtenyt liikkeelle Samariasta”.

20:18 Hän sanoi: “Jos he ovat lähteneet liikkeelle rauha mielessä, niin ottakaa heidät kiinni elävinä; ja jos he ovat lähteneet taistellakseen, ottakaa heidät silloinkin kiinni elävinä”.

20:19 Mutta kun maaherrain palvelijat ja sotajoukko, joka seurasi heitä, olivat hyökänneet kaupungista,

20:20 surmasivat he miehen kukin. Niin aramilaiset pakenivat, ja Israel ajoi heitä takaa. Mutta Benhadad, Aramin kuningas, pääsi muutamien ratsumiesten kanssa pakoon hevosen selässä.

20:21 Mutta Israelin kuningas lähti liikkeelle ja valtasi hevoset ja sotavaunut; ja niin hän tuotti aramilaisille suuren tappion.

20:22 Ja profeetta astui Israelin kuninkaan eteen ja sanoi hänelle: “Vahvista itsesi, ymmärrä ja katso, mitä sinun on tehtävä, sillä vuoden vaihteessa hyökkää Aramin kuningas sinun kimppuusi”.

20:23 Aramin kuninkaan palvelijat sanoivat tälle: “Heidän jumalansa on vuorijumala; sentähden he saivat meistä voiton. Mutta taistelkaamme heitä vastaan tasangolla, silloin me varmasti saamme heistä voiton.

20:24 Ja tee näin: Pane pois kuninkaat, kukin paikaltaan, ja aseta käskynhaltijat heidän sijaansa.

20:25 Hanki sitten itsellesi sotajoukko, yhtä suuri kuin menettämäsi oli, yhtä monta hevosta ja yhtä monet sotavaunut; ja taistelkaamme heitä vastaan tasangolla, niin me varmasti saamme heistä voiton.” Niin hän kuuli heitä ja teki niin.

20:26 Vuoden vaihteessa Benhadad katsasti aramilaiset ja lähti Afekiin taistelemaan Israelia vastaan.

20:27 Ja israelilaiset katsastettiin ja muonitettiin, ja he lähtivät heitä vastaan. Israelilaiset leiriytyivät heidän eteensä niinkuin kaksi pientä vuohilaumaa, mutta aramilaiset täyttivät maan.

20:28 Silloin Jumalan mies astui Israelin kuninkaan eteen ja sanoi: “Näin sanoo Herra: Sentähden, että aramilaiset ovat sanoneet: `Herra on vuorijumala eikä laaksojumala`, annan minä koko tämän suuren lauman sinun käsiisi, tullaksenne tietämään, että minä olen Herra.”

20:29 Ja he olivat leiriytyneinä vastakkain seitsemän päivää. Seitsemäntenä päivänä sukeutui taistelu, ja israelilaiset surmasivat aramilaisia satatuhatta jalkamiestä yhtenä päivänä.

20:30 Jäljellejääneet pakenivat Afekiin, kaupunkiin. Ja muuri kaatui kahdenkymmenen seitsemän tuhannen jäljellejääneen miehen päälle. Mutta Benhadad pakeni, tuli kaupunkiin ja juoksi huoneesta huoneeseen.

20:31 Silloin hänen palvelijansa sanoivat hänelle: “Katso, me olemme kuulleet, että Israelin heimon kuninkaat ovat laupiaita kuninkaita. Pankaamme säkit lanteillemme ja nuorat päämme ympärille ja antautukaamme Israelin kuninkaalle; ehkä hän jättää sinut henkiin.”

20:32 Ja he käärivät säkit lanteilleen ja panivat nuorat päänsä ympärille ja tulivat Israelin kuninkaan luo ja sanoivat: “Palvelijasi Benhadad sanoo: `Salli minun elää`.” Hän sanoi: “Vieläkö hän elää? Hän on minun veljeni.”

20:33 Niin miehet katsoivat sen hyväksi enteeksi, tarttuivat kiiruusti hänen sanaansa ja sanoivat: “Benhadad on sinun veljesi”. Hän sanoi: “Menkää ja noutakaa hänet”. Silloin Benhadad antautui hänelle, ja hän antoi hänen nousta vaunuihinsa.

20:34 Ja Benhadad sanoi hänelle: “Kaupungit, jotka minun isäni otti sinun isältäsi, minä annan takaisin. Laita itsellesi katumyymälöitä Damaskoon, niinkuin minun isäni laittoi Samariaan.” Ahab vastasi: “Minä päästän sinut menemään sillä välipuheella”. Ja hän teki liiton hänen kanssaan ja päästi hänet menemään.

20:35 Silloin eräs profeetanoppilaista sanoi Herran käskystä toverilleen: “Lyö minua”. Mutta mies ei tahtonut lyödä häntä.

20:36 Niin hän sanoi tälle: “Koska et kuullut Herran ääntä, niin katso, leijona surmaa sinut, kun lähdet minun luotani”. Ja kun hän lähti hänen luotansa, kohtasi leijona hänet ja surmasi hänet.

20:37 Sitten hän tapasi toisen miehen ja sanoi: “Lyö minua”. Ja mies löi hänet haavoille.

20:38 Niin profeetta meni ja asettui tielle, jota kuninkaan oli kuljettava, ja teki itsensä tuntemattomaksi panemalla siteen silmilleen.

20:39 Kun kuningas kulki ohitse, huusi hän kuninkaalle ja sanoi: “Palvelijasi oli lähtenyt keskelle taistelua; ja katso, sieltä tuli mies ja toi toisen miehen minun luokseni ja sanoi: `Vartioitse tätä miestä. Jos hän katoaa, menee sinun henkesi hänen hengestään, tahi sinä maksat talentin hopeata.`

20:40 Palvelijallasi oli tehtävää siellä ja täällä, ja sitten ei miestä enää ollut.” Israelin kuningas sanoi hänelle: “Tuomiosi on siis se; sinä olet itse julistanut sen”.

20:41 Silloin hän nopeasti poisti siteen silmiltään, ja Israelin kuningas tunsi hänet, että hän oli profeettoja.

20:42 Ja tämä sanoi hänelle: “Näin sanoo Herra: Koska sinä päästit käsistäsi menemään minulle tuhon omaksi vihityn miehen, menee sinun henkesi hänen hengestänsä ja sinun kansasi hänen kansastaan.”

20:43 Niin Israelin kuningas meni kotiinsa pahastuneena ja alakuloisena ja tuli Samariaan.