Index: Finnish 1938

Proverbs 26

[1]
[2]
[3]
[4]
[5]
[6]
[7]
[8]
[9]
[10]
[11]
[12]
[13]
[14]
[15]
[16]
[17]
[18]
[19]
[20]
[21]
[22]
[23]
[24]
[25]
[26]
[27]
[28]
[29]
[30]
[31]

26:1 Yhtä vähän kuin lumi kesällä ja sade elonaikana soveltuu tyhmälle kunnia.

26:2 Kuin liitävä lintu, kuin lentävä pääskynen on aiheeton kirous: ei se toteen käy.

26:3 Hevoselle ruoska, aasille suitset, tyhmille vitsa selkään!

26:4 Älä vastaa tyhmälle hänen hulluutensa mukaan, ettet olisi hänen kaltaisensa sinäkin.

26:5 Vastaa tyhmälle hänen hulluutensa mukaan, ettei hän itseänsä viisaana pitäisi.

26:6 Jalat altaan katkaisee ja vääryyttä saa juoda, joka sanan lähettää tyhmän mukana.

26:7 Velttoina riippuvat halvatun sääret; samoin sananlasku tyhmäin suussa.

26:8 Yhtä kuin sitoisi kiven linkoon kiinni, on antaa kunniaa tyhmälle.

26:9 Kuin ohdake, joka on osunut juopuneen käteen, on sananlasku tyhmäin suussa.

26:10 Kuin jousimies, joka kaikkia haavoittaa, on se, joka tyhmän pestaa, kulkureita pestaa.

26:11 Kuin koira, joka palajaa oksennuksilleen, on tyhmä, joka yhä uusii hulluuksiansa.

26:12 Näet miehen, viisaan omissa silmissään – enemmän on toivoa tyhmästä kuin hänestä.

26:13 Laiska sanoo: “Tuolla tiellä on leijona, jalopeura torien vaiheilla”.

26:14 Ovi saranoillaan kääntyilee, laiska vuoteellansa.

26:15 Laiska pistää kätensä vatiin; ei viitsi sitä viedä suuhunsa jälleen.

26:16 Laiska on omissa silmissään viisaampi kuin seitsemän, jotka vastaavat taitavasti.

26:17 Kulkukoiraa korviin tarttuu se, joka syrjäisten riidasta suuttuu.

26:18 Kuin mieletön, joka ammuskelee tulisia surmannuolia,

26:19 on mies, joka pettää lähimmäisensä ja sanoo: “Leikillähän minä sen tein”.

26:20 Halkojen loppuessa sammuu tuli, ja panettelijan poistuessa taukoaa tora.

26:21 Hehkuksi hiilet, tuleksi halot, riidan lietsomiseksi toraisa mies.

26:22 Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti.

26:23 Kuin hopeasilaus saviastian pinnalla ovat hehkuvat huulet ja paha sydän.

26:24 Vihamies teeskentelee huulillaan, mutta hautoo petosta sydämessänsä.

26:25 Jos hän muuttaa suloiseksi äänensä, älä häntä usko, sillä seitsemän kauhistusta hänellä on sydämessä.

26:26 Vihamielisyys kätkeytyy kavalasti, mutta seurakunnan kokouksessa sen pahuus paljastuu.

26:27 Joka kuopan kaivaa, se itse siihen lankeaa; ja joka kiveä vierittää, sen päälle se takaisin vyörähtää.

26:28 Valheellinen kieli vihaa omia ruhjomiansa, ja liukas suu saa turmiota aikaan.