We Love God!

God: "I looked for someone to take a stand for me, and stand in the gap" (Ezekiel 22:30)

Suffering is generally portrayed in the Bible as the necessary and God-ordained, though not God-pleasing, plight of this fallen world (Romans 8:20-25, Ezekiel 18:32), and especially the necessary portion of all who would enter the kingdom (Acts 14:22; 1 Thessalonians 3:3-4) and live lives of godliness (2 Timothy 3:12). This suffering is never viewed merely as a tragedy. It is also viewed as a means of growing deep with God and becoming strong in this life (Romans 5:3-5; James 1:3-4; Hebrews 12:3-11; 2 Corinthians 1:9; 4:7-12; 12:7-10) and becoming something glorious in the life to come (2 Corinthians 4:17; Romans 8:18).
John Piper

God is able to work with or without human means. Though He most often uses them, He is not dependent upon them. Furthermore, He will frequently use some means altogether different from that which we would have expected. Sometimes our prayers for deliverance from some particular strait are accompanied by faith to the extent we can foresee some predictable means of deliverance. But God is not dependent upon means that we can foresee. In fact, it seems from experience that God delights to surprise us by His ways of deliverance to remind us that our trust must be in Him and Him alone.
Jerry Bridges

Bible – Finnish 1938 Isaiah Chapter 21:1-17.

Index: Finnish 1938

 

Isaiah 21

[1]
[2]
[3]
[4]
[5]
[6]
[7]
[8]
[9]
[10]
[11]
[12]
[13]
[14]
[15]
[16]
[17]
[18]
[19]
[20]
[21]
[22]
[23]
[24]
[25]
[26]
[27]
[28]
[29]
[30]
[31]
[32]
[33]
[34]
[35]
[36]
[37]
[38]
[39]
[40]
[41]
[42]
[43]
[44]
[45]
[46]
[47]
[48]
[49]
[50]
[51]
[52]
[53]
[54]
[55]
[56]
[57]
[58]
[59]
[60]
[61]
[62]
[63]
[64]
[65]
[66]

21:1 Ennustus meren viereisestä erämaasta. Niinkuin myrskytuulet kiitävät Etelämaassa, niin tulee se erämaasta, peloittavasta maasta.

21:2 Julma näky ilmoitettiin minulle: “Ryöstäjä ryöstää, hävittäjä hävittää. Hyökkää, Eelam! Piiritä, Meedia! Kaiken huokailun minä lopetan.”

21:3 Sentähden minun lanteeni ovat täynnä vavistusta, minut valtaavat tuskat, niinkuin synnyttäjän tuskat; minua huimaa, niin etten kuule, kauhistuttaa, niin etten näe.

21:4 Minun sydämeni värisee, kauhu peljästyttää minut. Ikävöimäni iltahämärän se muuttaa minulle vavistukseksi.

21:5 Pöytä katetaan, matto levitetään, syödään, juodaan. Nouskaa, te ruhtinaat, voidelkaa kilvet.

21:6 Sillä näin on Herra minulle sanonut: “Mene, aseta tähystäjä; hän ilmoittakoon, mitä näkee.

21:7 Ja kun hän näkee jonon ratsastajia parittain, jonon aaseja, jonon kameleja, niin kuunnelkoon tarkasti, hyvin tarkasti.”

21:8 Ja hän huusi kuin leijona: “Tähystyspaikalla, Herra, minä seison alati, päivät pitkät, pysyn vartiopaikallani kaiket yöt.

21:9 Ja katso, tuolla tulee jonossa miehiä, parivaljakoita.” Ja hän lausui sanoen: “Kukistunut, kukistunut on Baabel, ja kaikki sen jumalain kuvat hän on murskannut maahan”.

21:10 Maahan puitu kansani, puimatantereella poljettuni! Mitä olen kuullut Herralta Sebaotilta, Israelin Jumalalta, sen minä teille ilmoitan.

21:11 Ennustus Duumasta. Minulle huudetaan Seiristä: “Vartija, mikä hetki yöstä on? Vartija, mikä hetki yöstä on?”

21:12 Vartija vastaa: “Aamu on tullut, mutta silti on yö. Jos vielä kyselette, niin kyselkää; tulkaa uudelleen.”

21:13 Ennustus Arabiaa vastaan. Yöpykää Arabian viidakoissa, dedanilaiset matkueet.

21:14 Menkää vastaan, viekää vettä janoaville. Teeman maan asukkaat ottavat pakolaiset vastaan, leipää tariten.

21:15 Sillä he ovat miekkoja paossa, paljastettua miekkaa, jännitettyä jousta ja sodan tuimuutta paossa.

21:16 Sillä näin on Herra minulle sanonut: Vielä vuosi – sellainen kuin on palkkalaisen vuosi – niin kaikki Keedarin kunnia on kadonnut,

21:17 ja Keedarin urhojen jousiluvun jäännös on oleva vähäinen. Sillä Herra, Israelin Jumala, on puhunut.