Index: Finnish 1938

John 11

[1]
[2]
[3]
[4]
[5]
[6]
[7]
[8]
[9]
[10]
[11]
[12]
[13]
[14]
[15]
[16]
[17]
[18]
[19]
[20]
[21]

11:1 Ja eräs mies, Lasarus, Betaniasta, Marian ja hänen sisarensa Martan kylästä, oli sairaana.

11:2 Ja tämä Maria oli se, joka hajuvoiteella voiteli Herran ja pyyhki hiuksillaan hänen jalkansa; ja Lasarus, joka sairasti, oli hänen veljensä.

11:3 Niin sisaret lähettivät Jeesukselle tämän sanan: “Herra, katso, se, joka on sinulle rakas, sairastaa”.

11:4 Mutta sen kuultuaan Jeesus sanoi: “Ei tämä tauti ole kuolemaksi, vaan Jumalan kunniaksi, että Jumalan Poika sen kautta kirkastuisi”.

11:5 Ja Jeesus rakasti Marttaa ja hänen sisartaan ja Lasarusta.

11:6 Kun hän siis kuuli hänen sairastavan, viipyi hän siinä paikassa, missä hän oli, vielä kaksi päivää;

11:7 mutta niiden kuluttua hän sanoi opetuslapsilleen: “Menkäämme taas Juudeaan”.

11:8 Opetuslapset sanoivat hänelle: “Rabbi, äsken juutalaiset yrittivät kivittää sinut, ja taas sinä menet sinne!”

11:9 Jeesus vastasi: “Eikö päivässä ole kaksitoista hetkeä? Joka vaeltaa päivällä, se ei loukkaa itseänsä, sillä hän näkee tämän maailman valon.

11:10 Mutta joka vaeltaa yöllä, se loukkaa itsensä, sillä ei hänessä ole valoa.”

11:11 Näin hän puhui, ja sitten hän sanoi heille: “Ystävämme Lasarus nukkuu, mutta minä menen herättämään hänet unesta”.

11:12 Niin opetuslapset sanoivat hänelle: “Herra, jos hän nukkuu, niin hän tulee terveeksi”.

11:13 Mutta Jeesus puhui hänen kuolemastaan; he taas luulivat hänen puhuneen unessa-nukkumisesta.

11:14 Silloin Jeesus sanoi heille suoraan: “Lasarus on kuollut,

11:15 ja minä iloitsen teidän tähtenne siitä, etten ollut siellä, jotta te uskoisitte; mutta menkäämme hänen tykönsä”.

11:16 Niin Tuomas, jota sanottiin Didymukseksi, sanoi toisille opetuslapsille: “Menkäämme mekin sinne, kuollaksemme hänen kanssansa”.

11:17 Niin Jeesus tuli ja sai tietää, että hän jo neljä päivää oli ollut haudassa.

11:18 Ja Betania oli lähellä Jerusalemia, noin viidentoista vakomitan päässä.

11:19 Ja useita juutalaisia oli tullut Martan ja Marian luokse lohduttamaan heitä heidän veljensä kuolemasta.

11:20 Kun Martta kuuli, että Jeesus oli tulossa, meni hän häntä vastaan; mutta Maria istui kotona.

11:21 Ja Martta sanoi Jeesukselle: “Herra, jos sinä olisit ollut täällä, niin minun veljeni ei olisi kuollut.

11:22 Mutta nytkin minä tiedän, että Jumala antaa sinulle kaiken, mitä sinä Jumalalta anot.”

11:23 Jeesus sanoi hänelle: “Sinun veljesi on nouseva ylös”.

11:24 Martta sanoi hänelle: “Minä tiedän hänen nousevan ylösnousemuksessa, viimeisenä päivänä”.

11:25 Jeesus sanoi hänelle: “Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut.

11:26 Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?”

11:27 Hän sanoi hänelle: “Uskon, Herra; minä uskon, että sinä olet Kristus, Jumalan Poika, se, joka oli tuleva maailmaan”.

11:28 Ja tämän sanottuaan hän meni ja kutsui salaa sisarensa Marian sanoen: “Opettaja on täällä ja kutsuu sinua”.

11:29 Kun Maria sen kuuli, nousi hän nopeasti ja meni hänen luoksensa.

11:30 Mutta Jeesus ei ollut vielä saapunut kylään, vaan oli yhä siinä paikassa, missä Martta oli hänet kohdannut.

11:31 Kun nyt juutalaiset, jotka olivat Marian kanssa huoneessa häntä lohduttamassa, näkivät hänen nopeasti nousevan ja lähtevän ulos, seurasivat he häntä, luullen hänen menevän haudalle, itkemään siellä.

11:32 Kun siis Maria saapui sinne, missä Jeesus oli, ja näki hänet, lankesi hän hänen jalkojensa eteen ja sanoi hänelle: “Herra, jos sinä olisit ollut täällä, ei minun veljeni olisi kuollut”.

11:33 Kun Jeesus näki hänen itkevän ja hänen kanssaan tulleiden juutalaisten itkevän, joutui hän hengessään syvän liikutuksen valtaan ja vapisi;

11:34 ja hän sanoi: “Mihin te panitte hänet?” He sanoivat hänelle: “Herra, tule ja katso”.

11:35 Ja Jeesus itki.

11:36 Niin juutalaiset sanoivat: “Katso, kuinka rakas hän oli hänelle!”

11:37 Mutta muutamat heistä sanoivat: “Eikö hän, joka avasi sokean silmät, olisi voinut tehdä sitäkin, ettei tämä olisi kuollut?”

11:38 Niin Jeesus joutui taas liikutuksen valtaan ja meni haudalle; ja se oli luola, ja sen suulla oli kivi.

11:39 Jeesus sanoi: “Ottakaa kivi pois”. Martta, kuolleen sisar, sanoi hänelle: “Herra, hän haisee jo, sillä hän on ollut haudassa neljättä päivää”.

11:40 Jeesus sanoi hänelle: “Enkö minä sanonut sinulle, että jos uskoisit, niin sinä näkisit Jumalan kirkkauden?”

11:41 Niin he ottivat kiven pois. Ja Jeesus loi silmänsä ylös ja sanoi: “Isä, minä kiitän sinua, että olet minua kuullut.

11:42 Minä kyllä tiesin, että sinä minua aina kuulet; mutta kansan tähden, joka seisoo tässä ympärillä, minä tämän sanon, että he uskoisivat sinun lähettäneen minut.”

11:43 Ja sen sanottuansa hän huusi suurella äänellä: “Lasarus, tule ulos!”

11:44 Ja kuollut tuli ulos, jalat ja kädet siteisiin käärittyinä, ja hänen kasvojensa ympärille oli kääritty hikiliina. Jeesus sanoi heille: “Päästäkää hänet ja antakaa hänen mennä”.

11:45 Niin useat juutalaisista, jotka olivat tulleet Marian luokse ja nähneet, mitä Jeesus teki, uskoivat häneen.

11:46 Mutta muutamat heistä menivät fariseusten luo ja puhuivat heille, mitä Jeesus oli tehnyt.

11:47 Niin ylipapit ja fariseukset kokosivat neuvoston ja sanoivat: “Mitä me teemme, sillä tuo mies tekee paljon tunnustekoja?

11:48 Jos annamme hänen näin olla, niin kaikki uskovat häneen, ja roomalaiset tulevat ja ottavat meiltä sekä maan että kansan.”

11:49 Mutta eräs heistä, Kaifas, joka sinä vuonna oli ylimmäinen pappi, sanoi heille: “Te ette tiedä mitään

11:50 ettekä ajattele, että teille on parempi, että yksi ihminen kuolee kansan edestä, kuin että koko kansa hukkuu”.

11:51 Mutta sitä hän ei sanonut itsestään, vaan koska hän oli sinä vuonna ylimmäinen pappi, hän ennusti, että Jeesus oli kuoleva kansan edestä,

11:52 eikä ainoastaan tämän kansan edestä, vaan myös kootakseen yhdeksi hajalla olevat Jumalan lapset.

11:53 Siitä päivästä lähtien oli heillä siis tehtynä päätös tappaa hänet.

11:54 Sentähden Jeesus ei enää vaeltanut julkisesti juutalaisten keskellä, vaan lähti sieltä lähellä erämaata olevaan paikkaan, Efraim nimiseen kaupunkiin; ja siellä hän oleskeli opetuslapsineen.

11:55 Mutta juutalaisten pääsiäinen oli lähellä, ja monet menivät maaseudulta ylös Jerusalemiin ennen pääsiäisjuhlaa, puhdistamaan itsensä.

11:56 Ja he etsivät Jeesusta ja sanoivat toisilleen seisoessaan pyhäkössä: “Mitä arvelette? Eikö hän tullekaan juhlille?”

11:57 Mutta ylipapit ja fariseukset olivat antaneet käskyjä, että jos joku tietäisi, missä hän oli, hänen oli annettava se ilmi, jotta he ottaisivat hänet kiinni.