We Love God!

God: "I looked for someone to take a stand for me, and stand in the gap" (Ezekiel 22:30)

Godlike character is both the fruit of the Spirit as He works within us and the result of our personal efforts. We are both totally dependent upon His working within us and totally responsible for our own character development. This is an apparent contradiction to our either-or type of thinking, but it is a truth taught over and over in the Scriptures.
Jerry Bridges

This, then, is how Jesus made atonement – how He paid it all. The punishment which was due to us He voluntarily received. The death which was the wages of our sin He underwent. The stripes with which we deserved to be beaten fell upon His willing back. The chastisement which was owing us was borne by Him. The price we would have paid by endless suffering He paid by an infinite sacrifice. It should have been I who cried out, “My God, my God, why hast thou forsaken me?” It should have been He who said: “I am persuaded that nothing shall separate me from the love of God.” Because Jesus paid it all, it was He who was forsaken and we who never shall be. Because He drank the full cup of divine wrath, we shall never taste it. “There is therefore now no condemnation to them that are in Christ Jesus.”
John Gerstner

Bible – Finnish 1938 Psalms Chapter 66:1-20.

Index: Finnish 1938

 

Psalms 66

[1]
[2]
[3]
[4]
[5]
[6]
[7]
[8]
[9]
[10]
[11]
[12]
[13]
[14]
[15]
[16]
[17]
[18]
[19]
[20]
[21]
[22]
[23]
[24]
[25]
[26]
[27]
[28]
[29]
[30]
[31]
[32]
[33]
[34]
[35]
[36]
[37]
[38]
[39]
[40]
[41]
[42]
[43]
[44]
[45]
[46]
[47]
[48]
[49]
[50]
[51]
[52]
[53]
[54]
[55]
[56]
[57]
[58]
[59]
[60]
[61]
[62]
[63]
[64]
[65]
[66]
[67]
[68]
[69]
[70]
[71]
[72]
[73]
[74]
[75]
[76]
[77]
[78]
[79]
[80]
[81]
[82]
[83]
[84]
[85]
[86]
[87]
[88]
[89]
[90]
[91]
[92]
[93]
[94]
[95]
[96]
[97]
[98]
[99]
[100]
[101]
[102]
[103]
[104]
[105]
[106]
[107]
[108]
[109]
[110]
[111]
[112]
[113]
[114]
[115]
[116]
[117]
[118]
[119]
[120]
[121]
[122]
[123]
[124]
[125]
[126]
[127]
[128]
[129]
[130]
[131]
[132]
[133]
[134]
[135]
[136]
[137]
[138]
[139]
[140]
[141]
[142]
[143]
[144]
[145]
[146]
[147]
[148]
[149]
[150]

66:1 Veisuunjohtajalle; laulu, virsi. Kohottakaa Jumalalle riemuhuuto, kaikki maa,

66:2 veisatkaa hänen nimensä kunniaa, antakaa hänelle kunnia ja ylistys.

66:3 Sanokaa Jumalalle: “Kuinka peljättävät ovat sinun tekosi!” Sinun suuren voimasi tähden sinun vihollisesi matelevat sinun edessäsi.

66:4 Kaikki maa kumartakoon sinua ja veisatkoon sinun kiitostasi, veisatkoon sinun nimesi kiitosta. Sela.

66:5 Tulkaa ja katsokaa Jumalan töitä: hän on peljättävä teoissansa ihmisten lapsia kohtaan.

66:6 Meren hän muutti kuivaksi maaksi, jalkaisin käytiin virran poikki; silloin me iloitsimme hänestä.

66:7 Hän hallitsee voimallansa iankaikkisesti, hänen silmänsä vartioitsevat kansoja; niskoittelijat älkööt nostako päätänsä. Sela.

66:8 Kiittäkää, te kansat, meidän Jumalaamme, korkealle kaiuttakaa hänen ylistystänsä.

66:9 Hän antaa meidän sielullemme elämän eikä salli meidän jalkamme horjua.

66:10 Sillä sinä, Jumala, olet koetellut meitä, olet sulattanut meitä, niinkuin hopea sulatetaan.

66:11 Sinä veit meidät verkkoon, panit kuorman meidän lanteillemme.

66:12 Sinä annoit ihmisten ajaa päämme päällitse, me jouduimme tuleen ja veteen. Mutta sinä veit meidät yltäkylläisyyteen.

66:13 Minä tuon sinun huoneeseesi polttouhreja, täytän sinulle lupaukseni,

66:14 joihin minun huuleni avautuivat ja jotka minun suuni hädässäni lausui.

66:15 Lihavat polttouhrit minä sinulle uhraan ynnä oinasten uhrituoksun; minä uhraan sinulle härkiä ja kauriita. Sela.

66:16 Tulkaa, kuulkaa, niin minä kerron teille, kaikki te Jumalaa pelkääväiset, mitä hän on minun sielulleni tehnyt.

66:17 Häntä minä suullani huusin, ja ylistys tuli minun kielelleni.

66:18 Jos minulla olisi vääryys sydämessäni, ei Herra minua kuulisi.

66:19 Mutta Jumala kuuli minua ja otti vaarin minun rukoukseni äänestä.

66:20 Kiitetty olkoon Jumala, joka ei hyljännyt minun rukoustani eikä ottanut minulta pois armoansa.