Index: Finnish 1938

Psalms 132

[1]
[2]
[3]
[4]
[5]
[6]
[7]
[8]
[9]
[10]
[11]
[12]
[13]
[14]
[15]
[16]
[17]
[18]
[19]
[20]
[21]
[22]
[23]
[24]
[25]
[26]
[27]
[28]
[29]
[30]
[31]
[32]
[33]
[34]
[35]
[36]
[37]
[38]
[39]
[40]
[41]
[42]
[43]
[44]
[45]
[46]
[47]
[48]
[49]
[50]
[51]
[52]
[53]
[54]
[55]
[56]
[57]
[58]
[59]
[60]
[61]
[62]
[63]
[64]
[65]
[66]
[67]
[68]
[69]
[70]
[71]
[72]
[73]
[74]
[75]
[76]
[77]
[78]
[79]
[80]
[81]
[82]
[83]
[84]
[85]
[86]
[87]
[88]
[89]
[90]
[91]
[92]
[93]
[94]
[95]
[96]
[97]
[98]
[99]
[100]
[101]
[102]
[103]
[104]
[105]
[106]
[107]
[108]
[109]
[110]
[111]
[112]
[113]
[114]
[115]
[116]
[117]
[118]
[119]
[120]
[121]
[122]
[123]
[124]
[125]
[126]
[127]
[128]
[129]
[130]
[131]
[132]
[133]
[134]
[135]
[136]
[137]
[138]
[139]
[140]
[141]
[142]
[143]
[144]
[145]
[146]
[147]
[148]
[149]
[150]

132:1 Matkalaulu. Muista, Herra, Daavidin hyväksi kaikkia hänen vaivojansa,

132:2 hänen, joka vannoi valan Herralle ja teki lupauksen Jaakobin Väkevälle:

132:3 “Minä en mene majaan, joka on minun kotini, enkä nouse vuoteeseeni, joka on minun leposijani,

132:4 minä en suo silmilleni unta enkä silmäluomilleni lepoa,

132:5 ennenkuin löydän sijan Herralle, asumuksen Jaakobin Väkevälle”.

132:6 Katso, me kuulimme sen olevan Efratassa, me löysimme sen Jaarin kedoilta.

132:7 Menkäämme hänen asumukseensa, kumartukaamme hänen jalkainsa astinlaudan eteen.

132:8 Nouse, Herra, leposijaasi, sinä ja sinun väkevyytesi arkki.

132:9 Sinun pappisi olkoot puetut vanhurskaudella, ja sinun hurskaasi riemuitkoot.

132:10 Palvelijasi Daavidin tähden älä torju pois voideltusi kasvoja.

132:11 Herra on vannonut Daavidille totisen valan, jota hän ei peruuta: “Sinun ruumiisi hedelmän minä asetan sinun valtaistuimellesi.

132:12 Jos sinun poikasi pitävät minun liittoni ja minun todistukseni, jotka minä heille opetan, niin saavat heidänkin poikansa istua sinun valtaistuimellasi iankaikkisesti.”

132:13 Sillä Herra on valinnut Siionin, halunnut sen asunnoksensa:

132:14 “Tämä on minun leposijani iankaikkisesti; tässä minä asun, sillä tänne on minun haluni ollut.

132:15 Siionin ravinnon minä runsaasti siunaan, sen köyhät minä leivällä ruokin.

132:16 Sen papit minä puetan autuudella, ja sen hurskaat riemuiten riemuitkoot.

132:17 Siellä minä annan yletä Daavidille sarven, sytytän voidellulleni lampun.

132:18 Hänen vihollisensa minä puetan häpeällä, mutta hänen päässänsä loistaa hänen kruununsa.”