After the respite, the Christians again came under persecution, this time from Marcus Aurelius, in A.D. 61. One of those who suffered this time was Polycarp, the venerable bishop pf Smyrna... As he entered the stadium with his guards, a voice from heaven was heard to say, 'Be strong, Polycarp, and play the man.' No one nearby saw anyone speaking but many people heard the voice. Brought before the tribunal and the crowd, Polycarp refused to deny Christ, although the proconsul begged him to 'consider yourself and have pity on your great age. Reproach Christ and I will release you.' Polycarp replied, 'Eighty-six years I have served Him, and He never once wronged me. How can I blaspheme my King, who saved me?' Threatened with wild beasts and fire, Polycarp stood his ground.
John Foxe

Bible – Finnish 1938 Song of Solomon Chapter 4:1-16.

Index: Finnish 1938

 

Song of Solomon 4

[1]
[2]
[3]
[4]
[5]
[6]
[7]
[8]

4:1 “Katso, kaunis sinä olet, armaani; katso, kaunis sinä olet. Kyyhkyläiset ovat sinun silmäsi huntusi takana; sinun hiuksesi ovat kuin vuohilauma, joka laskeutuu Gileadin vuorilta.

4:2 Sinun hampaasi ovat kuin lauma kerittyjä lampaita, pesosta nousseita, kaikilla kaksoiset, ei yhtäkään karitsatonta.

4:3 Kuin punainen nauha ovat sinun huulesi, ja suusi on suloinen; kuin granaattiomena, kypsyyttään halkeileva, on sinun ohimosi huntusi takana.

4:4 Sinun kaulasi on niinkuin Daavidin torni, linnaksi rakennettu; tuhat kilpeä riippuu siinä, urhojen varustuksia kaikkia.

4:5 Sinun rintasi ovat kuin kaksi nuorta peuraa, kuin gasellin kaksoiset, jotka käyvät laitumella liljain keskellä.

4:6 Siksi kunnes päivä viilenee ja varjot pakenevat, minä käyn mirhavuorelle ja suitsukekukkulalle.

4:7 Kaikin olet kaunis, armaani, ei ole sinussa ainoatakaan virheä.”

4:8 “Tule kanssani Libanonilta, sinä morsiameni, tule kanssani Libanonilta. Lähde pois Amanan huipulta, Senirin ja Hermonin huipuilta, leijonain leposijoilta ja pantterien vuorilta.”

4:9 “Olet lumonnut minut, siskoni, morsiameni, lumonnut minut yhdellä ainoalla silmäykselläsi, yhdellä ainoalla kaulakoristeesi käädyllä.

4:10 Kuinka ihana onkaan sinun rakkautesi, siskoni, morsiameni! Kuinka paljon suloisempi viiniä on sinun rakkautesi, suloisempi kaikkia balsameja sinun voiteittesi tuoksu!

4:11 Sinun huulesi tiukkuvat hunajaa, morsiameni; mesi ja maito on sinun kielesi alla, ja sinun vaatteittesi tuoksu on kuin Libanonin tuoksu.”

4:12 “Suljettu yrttitarha on siskoni, morsiameni, suljettu kaivo, lukittu lähde.

4:13 Sinä versot kuin paratiisi, jossa on granaattiomenia ynnä kalliita hedelmiä, koofer-kukkia ja narduksia,

4:14 nardusta ja sahramia, kalmoruokoa ja kanelia ynnä kaikkinaisia suitsukepuita, mirhaa ja aloeta ynnä kaikkinaisia parhaita balsamikasveja.

4:15 Sinä olet yrttitarhojen lähde, elävien vetten kaivo, Libanonilta virtaavaisten.”

4:16 “Heräjä, pohjatuuli, tule, etelätuuli; puhalla yrttitarhaani, että sen balsamituoksut tulvahtaisivat. Tulkoon puutarhaansa rakkaani ja syököön sen kalliita hedelmiä.”