Index: Finnish 1938

Job 3

[1]
[2]
[3]
[4]
[5]
[6]
[7]
[8]
[9]
[10]
[11]
[12]
[13]
[14]
[15]
[16]
[17]
[18]
[19]
[20]
[21]
[22]
[23]
[24]
[25]
[26]
[27]
[28]
[29]
[30]
[31]
[32]
[33]
[34]
[35]
[36]
[37]
[38]
[39]
[40]
[41]
[42]

3:1 Senjälkeen Job avasi suunsa ja kirosi syntymäpäivänsä;

3:2 Job lausui ja sanoi:

3:3 “Kadotkoon se päivä, jona minä synnyin, ja se yö, joka sanoi: `Poika on siinnyt`.

3:4 Se päivä muuttukoon pimeydeksi; älköön Jumala korkeudessa sitä kysykö, älköönkä valonsäde sille paistako.

3:5 Omistakoon sen pimeys ja pilkkopimeä, pilvi laskeutukoon sen päälle, peljästyttäkööt sitä päivänpimennykset.

3:6 Sen yön ryöstäköön pimeys; älköön se iloitko vuoden päivien parissa, älköön tulko kuukausien lukuun.

3:7 Katso, hedelmätön olkoon se yö, älköön siinä riemuhuuto raikuko.

3:8 Kirotkoot sen päivänmanaajat, ne, jotka saavat hereille Leviatanin.

3:9 Pimentykööt sen kointähdet, odottakoon se valoa, joka ei tule, älköön se aamuruskon silmäripsiä nähkö,

3:10 koska se ei sulkenut minulta kohdun ovia eikä kätkenyt vaivaa minun silmiltäni.

3:11 Miksi en kuollut heti äidin helmaan, miksi en menehtynyt kohdusta tullessani?

3:12 Miksi olivat minua vastaanottamassa polvet, minkätähden rinnat imeäkseni?

3:13 Sillä makaisinhan rauhassa silloin, nukkuisin ja saisin levätä

3:14 kuningasten ja maan neuvosmiesten kanssa, jotka ovat rakentaneet itselleen pyramiideja,

3:15 päämiesten kanssa, joilla on ollut kultaa, jotka ovat täyttäneet talonsa hopealla;

3:16 tahi olisin olematon niinkuin maahan kätketty keskoinen, niinkuin sikiöt, jotka eivät ole päivänvaloa nähneet.

3:17 Siellä lakkaavat jumalattomat raivoamasta, siellä saavat uupuneet levätä;

3:18 kaikki vangit ovat rauhassa, eivät kuule käskijän ääntä.

3:19 Yhtäläiset ovat siellä pieni ja suuri, orja on vapaa herrastansa.

3:20 Miksi hän antaa vaivatulle valoa ja elämää murhemielisille,

3:21 jotka odottavat kuolemaa, eikä se tule, jotka etsivät sitä enemmän kuin aarretta,

3:22 jotka iloitsisivat riemastuksiin asti, riemuitsisivat, jos löytäisivät haudan –

3:23 miehelle, jonka tie on ummessa, jonka Jumala on aitaukseen sulkenut?

3:24 Sillä huokaukseni on tullut minun leiväkseni, valitukseni valuu kuin vesi.

3:25 Sillä mitä minä kauhistuin, se minua kohtasi, ja mitä minä pelkäsin, se minulle tapahtui.

3:26 Ennenkuin tyynnyin, rauhan ja levon sain, tuli tuska jälleen.”